Moottoriajoneuvot olivat oivallisia välineitä tuomaan palveluita sellaisille seuduille, joilta kiinteät toimipisteet puuttuivat.
Varsinkin myymäläautot tulivat aikoinaan tutuiksi kaikille ennen 70-luvun puolivälillä syntyneille suomalaisille: jos ei kaupungissa, niin sitten kesämökkipaikkakunnilla.
Pankkiauotoiminta ei koskaan ollut yhtä laajaa, mutta kaikilla merkittävillä pankkiryhmillä oli liikkuvia konttoreita. Palvelun aloitti ensimmäisenä Helsingin Työväen Säästöpankki vuonna 1952 ja muut pankit seurasivat esimerkkiä.
Suurin osa pankkiautoista oli tämän Lammilla työuransa tehneen Peugeot J7:n tavoin pakettiautoja, jotka erikoisvarusteltiin ja sisustettiin pankin konttoriksi.
Tyypillisesti henkilökuntaan kuului kuljettaja/turvamies ja pankkivirkailija.
Langattomia yhteyksiä ei tietenkään ollut, mutta pankkiauto voitiin liittää pysähdyspaikoilla lankapuhelinlinjaan, ja 60-luvulta alkaen niihin asennettiin myös radiopuhelimia, joilla asiakkaiden tilitiedot saattoi tarkistaa pääkonttorista.
Käteiskassa pidettiin turvallisuussyistä mahdollisimman pienenä ja tilitapahtumat kirjattiin päivän kierroksen päätteeksi pankin konttorilla.
Pankkiautotoiminnan kulta-aikaa olivat 1960- ja 70-luvut, minkä jälkeen toiminta vähitellen hiipui maailman muuttuessa.
Kuvan Peugeot J7 vuosimallia 1974 omisti kuvaushetkellä Pekka Lounio.
Auto on kuvattu Classic Motorshow -tapahtumassa vuonna 2022.
Tekstin lähde: Näyttelyteksti.
Lue myös
Päivän museoauto: Sopivasti markkinoille juuri energiakriisin aikaan!
Päivän museoauto: Suomalaisen Toroidion-superauton päätepiste!
Päivän museoauto: Kauan sitten kuopattu pakettiautomerkki!
