Järvi-Suomen kehätie on kiinnostava, huomiota herättävän ympyrämäinen tielinja Suomen sydänmaiden ympäri.
Useimmat suomalaiset tietävät Helsingin seudun kehätiet Kehä I:n, II:n ja III:n, mutta kotimaamme kartalla piilee myös niitä valtaisasti suurempi kehätie. Tämän kokoympyrän muotoisen, suorastaan jättimäisen tien halkaisija on keskimäärin noin 360 kilometriä ja ympärysmitta maantien reittiä pitkin noin 1260 kilometriä.
Tie voidaan ristiä vaikkapa Järvi-Suomen kehätieksi. Sen sisään mahtuu suurin osa Järvi-Suomesta, ja huomattava osuus tien linjauksesta kulkee järvimaisemissa muun muassa Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Tampereen seudulla.
Matka ympäri kestää normaaleissa liikenneoloissa Google-karttojen mukaan rahtusen alle 15 tuntia yhtämittaisena ajona.
Suomen suurimman kehätien reitti tietenkin mutkittelee hieman ja matkalla on jopa risteyksiä, mutta kokonaisuus on häkellyttävän hyvin ympyrän muotoinen – paljon paremmin kuin esimerkiksi pitkulaisen mallinen Kehä III.
Kehätien keskipiste sijaitsee suurin piirtein, arviolta 10 kilometrin tarkkuudella, Hankasalmella Pirttimäen syrjäkylän kohdalla. (*) Jyväskylän ja Kuopion välissä sijaitsevalla Hankasalmella on asukkaita vajaat 5 000.
Järvi-Suomen kehätie ei liene tarkoituksella kehätieksi linjattu, vaan sen reitti on syntynyt merkittävältä osin esihistoriallisen sattuman myötä. Kehätiestä iso osa, Joensuusta Lappeenrannan kautta Lahteen, on rakennettu Salpausselkien määrittämää luonnonmaantieteellistä kaarta myöten.
Imatralla. Järvi-Suomen kehätie seuraa valtatie 6:n linjaa erittäin pitkän matkan, Kajaanista Kouvolaan. Tämä kuva on Imatralta.
Tämän kaaren eteläosan muodostaa Salpausselistä eteläisempi eli ensimmäinen, mutta Etelä- ja Pohjois-Karjalan rajamailla linja Joensuuta kohti siirtyy pohjoisemmalle eli Toiselle Salpausselälle.
Koko reitti
Järvi-Suomen kehätien koko reitti Kouvolasta myötäpäivään kulkee ensin valtatietä 12 Lahden ohi ja Kangasalan järvimaisemien läpi Tampereelle. Siellä tie sukeltaa Tampereen rantatunneliin, minkä jälkeen matkaaja pääsee ihailemaan Näsijärven ulappaa.
Tampereen Lielahdessa valtatie 12 kääntyy länteen, mutta kehätie itse jatkaa Ylöjärvelle kantatien 65 reittiä vajaat kymmenen kilometriä. Tämä pätkä on lyhin yksittäisen tiennumeron mukainen osuus kehätiellä.
Ylöjärveltä pohjoiseen kehätien linjana on valtatie 3 aina Jalasjärvelle, missä kehätie erkanee kolmostiestä pohjoista kohti valtatien 19 mukana. Sitten valtatie 19 ohittaa Seinäjoen.
Lapuan ja Kauhavan välillä Järvi-Suomen kehätie kääntyy kohti koillista kantatielle 63. Näillä tiekylteillä kehätie jatkuu Sieviin asti Pohjanmaan lakeuksien halki.
Sievissä edessämme on käännös itään Kajaania kohti. Sinne kehätie kulkee valtatietä 28 myöten suunnilleen länsi-itä-suunnassa.
Etelä-Karjalan pohjoisosissa Parikkalassa Järvi-Suomen kehätie käväisee vajaan 700 metrin etäisyydellä Venäjän rajasta, kun tie ylittää siltaa myöten Simpelejärven Joukionsalmen (kartta alla). Venäjän rajan vastainen rajavyöhyke, jossa kulku on luvanvaraista, on vielä lähempänä: noin 70–80 metrin päässä tiestä.
Lähellä rajaa. Parikkalassa valtatie 6 ja sitä myötä Järvi-Suomen kehätie käy vain 700 metrin päässä Venäjän rajasta.
Kouvolan keskustan länsipuolella pian Kymijoen sillan jälkeen valtatie 6 kääntyy kohti Helsinkiä, mutta Järvi-Suomen kehätie kaartuu valtatielle 12 kohti Lahtea. Olemme kulkeneet täyden kierroksen. Koko reitti tienumeroiden mukaan lyhennettynä on siten 12–65–3–19–63–28–6.
(*) Arvio keskipisteen sijainnista tehtiin kartasta ”puoliksi silmämääräisesti”. Kartan päälle sijoitettiin tietokoneella tikkataulumainen keskeltä läpinäkyvä ympyrä siten, että kehätie pullisteli joka puolelta mahdollisimman tasaisesti ulos ympyrästä. Ks. karttakuva alla.
Matemaattisemmin ilmaistuna tällä tavoin pyrittiin löytämään painopiste eli massakeskipiste – eikä esimerkiksi pistettä, joka olisi mahdollisimman kaukana reunoista. Tästä syystä Kajaanin pullistuma koillisessa yltää kauemmas ympyrän laidalta kuin siihen nähden vastakkainen lounainen Lappeenrannan–Tampereen kaari. Kajaanin pullistumaa kompensoivat lievästi lounasta kohti osoittavat, mutta leveät läntiset ja eteläiset reuna-alueet.
LUE SEURAAVAKSI:
Historiallinen ennätysluku: Suomeen muutti 72 000 henkilöä – näin moni tuli Venäjältä Miksi sähköautolla pääsi Tahkolle vain tuskalla, mutta päivien matka Lofooteille oli ”lunki”? – Tässä ongelmat ja 7 vinkkiä talven ajoihin Sotataidon tuntija: Näin Suomi hyötyy Ruotsin jäsenyydestä Natossa – Merkittävää sotilaallista voimaa, jo kartta kertoo paljon Kartat näyttävät: Näin Suezin tilanne muutti jättivarustamon laivojen reittejä – Suuntana taas kriisialue, varustamo vaisuna Olli Rehn veti Alexander Stubbin kölin alta – Tässäkö totuus Fennovoimasta? Miksi Viktor Orbán jarruttaa Ruotsin Nato-jäsenyyttä? Tutkija listaa kolme syytä – ”Venäjä haluaa” Korot laskuun? Liian aikaista, sanoo EKP:n pääjohtaja
