Espoolaiset taksinkuljettajat palkittiin muistisairaan etsintäoperaatiosta
Ojanen löysi noin 45 minuutin kuluttua muistisairaan iäkkään miehen Kehä III:n varrelta Espoosta harhailemasta ja poimi hänet kyytiin.
Kadonneen puoliso ja poliisi olivat kovin kiitollisia ja vaikuttuneita lähitaksilaisen parivaljakon toimesta.
Taksiala elämäntapa
– Olen lähtöjäni kirkkonummelainen, nykyään espoolainen taksiyrittäjä. Ennen taksialalle vuonna 1988 tuloa, työskentelin muun muassa myyntityön ja metalliteollisuuden parissa. Vuosien varrella olen harrastellut muun muassa pilkkimistä, potkupalloa ja keilailua. Taksiala on minulle elämäntapa, toteaa Wennqvist.
Hyvä palvelu palkitsee
– Pidän ihmisten kanssa työskentelemisestä. Täytyy myös ymmärtää, että kyseessä on eräänlainen elämäntapa. Suoritepohjaiseen palkkaan pitää tottua, johon itse olen kasvanut muissa työtehtävissäni teinistä asti. Mielenkiinnolla asiakkaisiin, kovalla työllä ja hyvillä sosiaalisilla taidoilla pääsee pitkälle. Muistihäiriöisten asiakkaiden kanssa sosiaalinen pelisilmä, koulutus ja kokemus nousevat erityiseen arvoonsa. Siinä hommassa ei voi suhailla miten sattuu. Päinvastoin, se on tarkkaa ja hienovaraista toimintaa, Wennqvist sanoo.
– Hyvä palvelu palkitsee. Ammattitaito on kaiken A ja O. Positiivinen asenne palvelutyöhön on äärimmäisen tärkeää. Kun on itse hyvällä tuulella, tarttuu se asiakkaaseenkin. Oikeudenmukaisuus ja rehellisyys on myös olennaista ammatissa. Palvelen asiakkaita aina puku päällä, oli kyseessä kuka tahansa, Ojanen toteaa.
Sekä Wennqvist että Ojanen kertovat, että palkitsevin fiilis syntyy ratin takana silloin, kun palvelu ja kuljetustapahtuma onnistuvat, tunnelma autossa on hyvä ja asiakas on selvästi tyytyväinen saamaansa palveluun. Molempien mukaan työn tärkein palkinto on siinä.
