Autot

Raskaiden ajoneuvojen sähköistyminen vähentäisi kaupunkien liikennemelua selvästi, mutta muutakin on tehtävissä äänihaitan lieventämiseksi

raskaiden ajoneuvojen sähköistyminen vähentäisi kaupunkien liikennemelua selvästi, mutta muutakin on tehtävissä äänihaitan lieventämiseksi

Raskaassa liikenteessä sähköautot ovat vielä harvinaisia. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Mimma Lehtovaara

Kaupunkikeskustojen liikenteen melua saataisiin tehokkaasti vähennettyä raskaan liikenteen sähköistyksellä. Etenkin kaupunkibussien sekä jakelu- ja huoltoliikenteen siirtyminen sähköön alentaisi merkittävästi keskusta-alueiden melutasoa. Näin arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat.

Bussit ja jakeluautot kulkevat kaupunkien keskustoissa yleensä varsin alhaisilla vauhdeilla, mutta ne pysähtyvät, kiihdyttävät ja jarruttavat kapeilla kaduilla usein, jolloin ääni kuuluu ja kaikuu selvästi.

Ajoneuvon käyttövoiman aiheuttama melu on olennainen juuri hitaammilla nopeuksilla.

Sähköistymisellä olisi siksi merkittävä vaikutus kaupunkikeskustojen meluun, kertovat sekä Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen että Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.

– Kaupunkikeskustat hyötyvät selvästi siitä, että paikallisbussiliikenne ja jakelukuorma-autoliikenne sähköistyvät. Se vaikuttaa todella paljon kaupunkikeskustojen melutasoon, arvioi Paakkinen.

– Merkitsevää erityisesti kaupunkiympäristössä on bussien ja jakeluliikenteen melu, täydentää Valtonen.

Sähköbusseilla kustannussäätöjäkin

Kaupunkiliikenteen linja-autoissa sähköistyminen onkin ollut ripeää. Viime vuonna ensirekisteröidyistä kaupunkiliikenteen busseista yli 80 prosenttia oli sähkökäyttöisiä. Vielä nelisen vuotta sitten suurin osa uusista kaupunkien paikallisliikenteen busseista oli dieselkäyttöisiä. Nämä ilmenevät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin julkaisemista tiedoista.

Tilanne on muuttunut niin kutsutun hankintojen ympäristöohjauksen ja hankintalain vaatimusten vuoksi sekä tekniikan kehittyessä. Kyse on myös rahasta.

– Paikallisbussiliikenne sähköistyy voimakkaasti siksikin, että käyttökustannus on jo halvempi kuin dieselbusseissa. Sama tapahtuu kaupunkijakelussa. Se on tällä hetkellä ihan kohtuuajokilometreillä käyttökustannuksissa tasoissa dieselin kanssa, laskee VTT:n Paakkinen.

Pitkänmatkan linja-autoissa ja tilausliikenteessä sähköistyminen ei ole vielä päässyt vauhtiin. Kuorma- ja pakettiautokanta kulkee pääosin dieselillä.

Sopivia latauspisteitä tarvitaan

VTT:n Marko Paakkinen huomauttaa, että kaupungit voisivat tukea sähköistyksen kehitystä ja samalla alentaa liikennemelua niin, että myös jakeluautoille olisi lisää niille soveltuvia julkisia latauspisteitä yöaikaisen parkkipaikan latausmahdollisuuden rinnalla. Tarvittaisiin uusia pikalatauspisteitä, joihin kuljettaja voisi jättää auton esimerkiksi ruokataukonsa ajaksi.

– Nykyiset latauspisteet eivät välttämättä sovi joko tehon tai mitoituksen suhteen. Ne ovat liian pieniä, eikä niihin mahdu suuremmilla ajoneuvoilla ollenkaan.

Suomessa oli elokuussa kaikkiaan noin 1 800 julkista latausasemaa, joissa on yhteensä noin 7 700 latauspistettä. Tihein latausverkosto on Etelä- ja Länsi-Suomessa, jossa latausasema löytyy melkein aina 25 kilometrin säteellä, kertoo Traficom.

Liikenne sujuvaksi, melu alemmaksi

Suurin osa ympäristömelusta on peräisin tieliikenteestä. Melulla on todettu terveyshaittoja, kuten verenpaineen ja sydämen sykkeen sekä stressihormonipitoisuuksien kohoamista.

Liikennemelun voimakkuuteen vaikuttaa luonnollisesti liikennemäärä, jota ohjataan eri toimin. Merkitystä on lisäksi esimerkiksi ajonopeudella ja -tavalla, tien pintamateriaalilla ja sen kunnolla ylipäätään, meluesteillä, ajoneuvoissa käytetyillä renkailla ja sääolosuhteilla.

Meluntorjunnan kannalta olennaista olisi niin ikään, jos kaupunkiliikenne virtaisi sujuvasti, muistuttaa mekatroniikan professori Kari Tammi Aalto-yliopistosta.

– Liikenteen ajohidasteet, kiertoliittymät ja liikennevalot lisäävät liikenteen melua.

Kyse onkin eri tekijöiden yhteensovittamisesta; alentamalla ajonopeuksia ja säätelemällä liikennevirtaa on haettu muun muassa turvallisuuden parantamista. Toisaalta liikennemelu lisääntyy paikallisesti, kun autoilijat jarruttavat ja kiihdyttävät tämän tästä ja liikenne tökkii.

– Siinä infrassa on paljon ominaisuuksia, jotka lisäävät melua ja polttoaineen kulutusta. Kuka sitten osaa tehdä kompromissin tällaiseen? Tammi miettii.

Tien pinnoitteesta tai kitkarenkaista osaratkaisuksi?

Väyläviraston päällysteasiantuntija Katri Eskola muistuttaa, että Suomessa on yli 50 000 kilometriä päällystettyä tieverkkoa. Näin ollen meluntorjunnassa on laitettava etusijalle vilkasliikenteisiä asutusta lähellä olevia väyliä.

Niin sanotulla hiljaisella asfaltilla voidaan vähentää melua, mutta tilanne ei ole yksioikoinen. Hiljainen asfaltti on parhaimmillaan noin 40-60 kilometrin nopeusalueella, kertoo Eskola.

– Jos nopeudet nousevat kahdeksaankymppiin tai siitä yli, melua vaimentavat päällysteet alkavat kulua merkittävästi enemmän.

Samaa pohtii Aalto-yliopiston Tammi.

– Auttaisi varmasti, jos tie olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa ja sileä. Se on sitten toinen tarina, onko näin. Kyse on tietysti siitäkin, että jos sileämpi asfaltti kuluu kovemmin, voidaan kysyä, onko melunvaimennus suhteessa järkevää. Voidaan tehdä hiljaisempia päällysteitä, mutta kuka maksaa, jos se kuluu nopeammin?

Tammi huomauttaa, että Suomessa auton renkaista lähtevä melu on suhteellisen voimakasta siksi, että täällä käytetty asfaltti on yleensä varsin karkeaa.

Väyläviraston Eskola kertoo, että Suomessa vähämeluinen päällyste on yleisimmin pienirakenteisesta kiviaineksesta koostuvaa. Keski-Euroopassa usein käytetyt huokoiset päällysteet eivät sovellu Suomen oloihin kovin hyvin. Huokoset täyttyvät pölystä, jota syntyy nastarenkaiden ja hiekoitushiekan vaikutuksesta, eivätkä huokoiset päällysteet kestä nastarenkaita kovin hyvin muutoinkaan.

Nastarenkaiden käytön väheneminen vaikuttaisi sekä päällysteen kulumaan että meluun. Tulisiko siis kitkarenkaita suosia nykyistä enemmän?

– Pidän hyvänä, että Suomessa autoilijat voivat itse valita, kumpaa rengasta käyttävät talvisin. En lähde suosittelemaan mitään, Eskola sanoo.

Traficomin julkaiseman parkkipaikkaseurannan mukaan kitkarenkaiden osuus henkilöautojen talvirenkaista oli tammi-helmikuussa 2021 noin kaksikymmentä prosenttia. Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla kitkat ovat selvästi tätä yleisempiä.

Sähköautoihin lisätään keinotekoista ääntä varoittamaan jalankulkijoita

Sähköajoneuvo on hiljaisilla nopeuksilla lähes äänetön ja siksi sen käyntiääntä nostetaan keinotekoisesti. Menettely pohjaa EU-asetukseen, jonka mukaan sähkö- ja hybridiajoneuvoilta edellytetään varoitusääntä. Avas-nimellä (Acoustic vehicle alerting system) kulkeva järjestelmä varoittaa aina, kun ajoneuvo liikkuu hitaasti tai peruuttaa.

– Eli juuri nämä hiljaisella nopeudella tapahtuvat liikkeellelähdöt, kun liikutaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden seassa, kuten parkkipaikoilla. Silloin ajoneuvon hiljaisuus on nähty ongelmaksi, ja sen tilanteen korjaa Avas, kuvailee Liikenneturvan Valtonen.

Autoturvallisuus kehittyy muutoinkin esimerkiksi erilaisten hätäjarrutusjärjestelmien myötä ja parantaa näin ollen liikenteen heikomman osapuolen asemaa, hän pohtii.

Äänen vähentäminen tavoitteeksi

Aalto-yliopiston teknologiapäällikkö Panu Sainio tähdentää, että jalankulkijoilla tai pyöräilijöillä on myös oma vastuunsa, miten he sähköautoja kuulevat ja miten tarkkaavaisina he liikenteessä ylipäätään kulkevat.

– Hiljainen auto on tietynlainen haaste, mutta sanoisin, että se on paljolti käyttäytymiskysymys. Aika usein saatamme esimerkiksi itse vähentää kuulokykyämme ja lisätä riskejä kuuntelemalla kuulokkeilla vaikkapa musiikkia.

Keinoäänen tuomista liikenteeseen ei välttämättä pidetä kovin myönteisenä, sillä sehän vain pahentaa meluvaikutuksia, Sainio huomauttaa.

– Toivoisin, että tavoite olisi mennä vähämeluisaan ympäristöön, ja siksi keinotekoisen melun tuottaminen on aika kauheaa.

TOP STORIES