- Siirtymä sähköön muuttaa koko alaa
- Historiallinen lakko
- Autojen hinnat kohonneet alan palkkoja nopeammin
- Työläisillä selkänojanaan Valkoisen talon tuki
Detroitin vuotuiseen autonäyttelyyn sisältyi tänä vuonna poikkeuksellista draamaa. Historiallinen lakko pysäytti autotehtaita samaan aikaan, kun messuhallissa esiteltiin uutuuksia.
”Okei, oletteko valmiita”, General Motorsin ammattikuski Daniel kysyy ja painaa nyökkäysten jälkeen kaasupolkimen pohjaan. Vauhti yllättää. Sisukset jäävät jälkeen, ja vatsassa kouraisee kuin vuoristoradassa.
Vuosimallin 2022 GMC Hummer EV Pickup kiihtyy nollasta sataan noin kolmessa sekunnissa, mikä on varsin komea suoritus yli 4 000 kiloa painavalta täyssähköiseltä jättimaasturilta. Yli tuhat kiloa painava akku tarjoaa sähkömoottoreille tehon, joka vastaa noin tuhatta hevosvoimaa.
Hummerin kyytiin on Detroitin autonäyttelyn sähköautoradalla pitkä jono, vaikka suurelle yleisölle messut eivät ole vielä auenneet. Tarjolla on kyytejä myös Volkswagenin, Teslan, Fordin, Chevroletin, Cadillacin ja BMW:n sähköautoihin.
Sähköautot kulkevat Huntington Placen sisähalliin rakennetulla ajoradalla ensimmäistä kertaa messujen historiassa. Se on selvä merkki käynnissä olevasta murroksesta. Tarjolla on tusinoittain täyssähköisiä autoja, joissa tehot ja toimintasäteet alkavat jo osua autokansan makuun.
”Sähköinen Hummer on koko shown tärkein auto”, hymähtää viisi autoa omistava kirjailija ja journalisti Malcolm Gladwell, joka on hetki ennen messujen päälavalle nousuaan istunut sähköhirmun kyydissä.
GM:n EV Hummer. Nollasta sataan kolmessa sekunnissa.
Ja alas. Fordin uusi Bronco esitteli myös kykyjään automessujen esteradalla.
Gladwell ei usko, että siirtymä sähköön ja itseohjautuviin autoihin syö alan harrastajien innokkuutta. Se vain muuttaa sitä ja pikemminkin synnyttää uutta autointoilijoiden joukkoa, kuten Teslan kohdalla on käynyt.
”Hummer näyttää vielä maasturi-intoilijoillekin suuntaa kohti sähköistä maailmaa”, Gladwell sanoo.
Sähköautojen läpimurtoa ei siis ainakaan pitäisi estää se, että tehoa puuttuu. Toimintasädekin alkaa olla useimmissa täyssähköisissä reippaasti yli 500 kilometriä. Näin on myös GM:n Hummerien kohdalla, jotka kootaan vain muutaman kilometrin päässä Detroitin keskustasta.
Myynti kasvaa tasaisesti, vaikka räjähtävää kasvua ei ole vielä nähty. Yhdysvalloissa kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla sähköautojen osuus oli noin seitsemän prosenttia kaikista yhteensä 7,7 miljoonasta ensirekisteröinnistä. Koko viime vuonna sähköautojen markkinaosuus oli vajaat kuusi prosenttia ja vuonna 2021 noin kolme prosenttia.
Pankkijätti Bank of America arvioi kesäkuussa julkaisemassaan vuotuisessa autoalan raportissa, että koko kuluvalta vuodelta sähköautojen osuus myydyistä autoista nousee noin kymmenykseen ja ennakoi lukeman olevan ensi vuonna noin 13 prosenttia ja ylittävän 20 prosentin rajan vuonna 2025.
Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto puolestaan päivitti hiljattain vuotta 2030 koskevan arvionsa, jonka mukaan sähköautojen osuus markkinoista olisi tuolloin jo 62 prosenttia.
Sähköautorata. Sähköiset Hummerit parkissa odottamassa seuraavia kyyditettäviä.
Sormenjäljet pois. Messuilla työskentelevä Diana pyyhkii autoja, joita kävijät jatkuvasti hipelöivät.
Katsastus. Sähköinen Hummer kiinnostaa kaikista kulmista, myös altapäin.
Siirtymä sähköön muuttaa koko alaa
Historiallinen lakko
Autotyöntekijöiden liitto UAW aloitti Yhdysvalloissa perjantaina ensi kertaa samanaikaisen lakon kaikkia kolmea suurta autovalmistajaa (GM, Ford, Stellantis) vastaan.
Ensimmäisessä vaiheessa tuotanto pysähtyi yhdellä kunkin valmistajan tehtaalla, tämä koskettaa kaikkiaan noin 13 000 työntekijää. UAW:n lakkokassassa on 825 miljoonaa dollaria. Kaikkien liiton jäsenten mennessä lakkoon, kassaa riittäisi kaikkiaan 11 viikon ajaksi.
Työtaistelun vaikutukset osuvat autojättien lisäksi Michiganin ja muiden autoteollisuuden osavaltioiden kuten Ohion sekä laajemmin koko liittovaltion talouteen. Konsulttiyhtiö Anderson Economic Groupin mukaan kaikkien liiton noin 146 000 työntekijän kymmenen päivän eli kahden viikon lakko aiheuttaisi talouteen noin 5,6 miljardin dollarin menetykset.
Oxford Economics arvioi, että jos kaikki liiton työntekijät menisivät lakkoon, noin kolmannes Yhdysvaltain autotuotannosta pysähtyisi. Niin kauan kuin lakko jatkuisi, se leikkaisi maan bruttokansantuotetta 0,3 prosenttia vuositasolla, ja epäsuorat vaikutukset mukaan luettuina osuma bkt:hen voisi olla noin 0,7 prosenttia.
Noin kahdeksan vuotta sitten General Motorsin toimitusjohtaja Mary Barra sanoi, että autoteollisuus muuttuu seuraavien 5–10 vuoden aikana enemmän kuin viimeisten 50 vuoden aikana.
Barra viittasi ennen kaikkea sähköistymiseen ja autojen verkkoliitettävyyteen. Ilman pandemiaa ja sen aiheuttamaa puolijohde- ja komponenttipulaa siirtymä olisi saattanut olla nähtyäkin ripeämpi.
Viime vuosina Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinnon avokätiset tukiaiset sähköautojen tuotantoon ovat kuitenkin kiihdyttäneet siirtymää olennaisesti ja pitäneet huolen autojättien reippaasta tuloskunnosta.
Detroitin suuret autonvalmistajat GM, Ford ja Stellantis (entinen Fiat Chrysler ja PSA Group) tekivät vuoden alkupuoliskolla yhteensä yli 20 miljardia dollaria tulosta.
Se mitä Barra tai sen koommin Fordin toimitusjohtaja Jim Farley tai Stellantisin Carlos Tavares eivät näytä täysin osanneen ennakoida, ovat autoteollisuuden työntekijöiden kovat vaatimukset ja historiallinen kaikkiin kolmeen yhtiöön samanaikaisesti iskenyt lakko.
Siirtymä sähköön on isossa roolissa myös työehtokiistassa. Autovalmistajat ovat investoimassa tulevina vuosina miljardeja dollareita uusiin tehtaisiin akkukäyttöisten autojen ja kuorma-autojen rakentamiseksi.
Jännite varjosti myös tunnelmaa automessuilla. Torstaina paikalla käynyt Michiganin kuvernööri, demokraattien Gretchen Whitmer tyytyi toteamaan, että työntekijöillä on oltava hyvä sopimus, mutta samalla on tärkeää turvata kolmen autojätin kannattavuus ja toimintakyky autoalalle historiallisella Detroitin alueella.
Autopomo. GM:n toimitusjohtaja Mary Barran mielestä työntekijöille tehty tarjous oli paras koko yhtiön 115 vuoden historiassa.
Ei varaa suuriin korotuksiin. Fordin toimitusjohtaja Jim Farleyn mukaan autojätit olisivat vaarassa kaatua konkurssiin, jos ne suostuisivat työntekijöiden palkankorotusvaatimuksiin.
Keskiviikkona automessuilla Fordin uutta F-150 pickupia esitellyt toimitusjohtaja Farley oli edelleen varovaisen optimistinen sovun syntymiseksi, mutta valitteli UAW:n haluttomuutta joustaa vaatimuksistaan.
Farleyn mukaan kaksi päivää ennen lakon määräaikaa UAW:n puheenjohtaja Shawn Fain ei saapunut neuvotteluihin, joissa odotti yhtiön osapuolena hallituksen puheenjohtaja Bill Ford, yhtiön perustajan Henry Fordin lapsenlapsenlapsi.
Kun lakko alkoi, GM:n Barra sanoi olevansa erittäin pettynyt ja turhautunut. Toimitusjohtajan mukaan yhtiön tarjoama 20 prosentin palkankorotus neljän vuoden aikana sekä elinkustannus- ja eläkekorotukset olivat paras autojätin 115 vuoden historian aikana. Fordilla ja Stellantisilla ehdotukset olivat samansuuntaisia.
UAW on tullut alkuperäisestä 40 prosentin palkankorotusvaatimuksesta toistaiseksi vastaan vain 36 prosenttiin. UAW:n historiallinen työtaistelu on nyt joka tapauksessa tuomassa ison muutoksen autoalalle ja voi onnistuessaan ravistella autoalan lisäksi laajemmin liittovaltion koko työmarkkinakenttää.
American Dream. Diana Rowe (vas.) ja Patricia King osoittivat mieltään perjantaina Detroitissa. Takana näkyy GM:n pääkonttori.
Autojen hinnat kohonneet alan palkkoja nopeammin
”Olen valmis taistelemaan”, kertoo Fordilla kuusi vuotta työskennellyt Diana Rowe perjantaina Detroitin keskustassa lähellä Huntington Placen messualuetta. Pian on alkamassa lakkolaisten mielenosoitus, johon saapuu UAW:n johdon lisäksi puhumaan muun muassa demokraattipoliitikko, senaattori Bernie Sanders.
Rowe on ajanut kollegoidensa kanssa kuusi tunti Detroitiin kotikaupungistaan Louisvillesta Kentuckysta. Yksi heistä on 30 vuotta Fordilla työskennellyt Patricia King, joka osallistuu ensi kertaa työurallaan lakkomielenosoitukseen.
”Tarvitsemme kaiken mahdollisen tuen. Sen vuoksi on hienoa, että presidentti Joe Biden ilmaisi tänään tukensa työntekijöille ja paheksui autoyhtiöiden ennätystulosten jakamista omistajille”, King sanoo.
Ja paheksunnalle on totisesti sijaa, Rowe jatkaa. Sen vuoksi valmiutta lakkojen jatkamiselle löytyy, kunnes saadaan paras mahdollinen sopimus.
”Yhtiöt tienaavat miljardeja, tekevät mittavia osakkeiden takaisinostoja ja ovat nostaneet johtajiensa palkkoja 40 prosenttia viimeisen neljän vuoden aikana. Meidän palkkamme nousivat vain kuusi prosenttia”, Rowe toteaa.
Fordin Farleyn mukaan autoyhtiöt olisivat vaarassa ajautua konkurssiin, jos työntekijöiden kaikkiin vaatimuksiin suostuttaisiin.
Jos inflaatio otetaan huomioon, autotyöläisten keskimääräiset ansiot ovat itse asiassa pienentyneet 19 prosenttia verrattuna finanssikriisiä edeltäneeseen vuoteen 2008, käy ilmi Economic Policy Instituten selvityksestä.
Autojen hinnat ovat viime vuosina kohonneet huomattavasti alan palkkoja nopeammin. Katteet ovat kohdillaan. Ford on viimeisen neljän vuoden aikana kasannut tulosta 30 miljardin dollarin verran. Selvää näyttäisi olevan, että tuntuviin palkankorotuksiin on yhtiöillä varaa.
Motor City. Detroit tunnetaan autoyhtiöiden kotikaupunkina, joskin loiston päivät ovat jo kaukana takanapäin.
Työläisillä selkänojanaan Valkoisen talon tuki
Työtaistelulla on myös tärkeät sisäpoliittiset ja geopoliittiset ulottuvuutensa. Sen vuoksi tapaus on Valkoisen talon isännälle Joe Bidenille kiusallinen. Biden asettui viime viikolla lakkoilevien työntekijöiden tueksi ja kertoi lähettävänsä neuvonantajansa Gene Sperlingin Detroitiin auttamaan työehtoneuvotteluissa.
Työläisten järjestäytymistä avoimesti kannustaneella Bidenilla ei ole juuri muuta vaihtoehtoa, kuin julkisesti tukea työläisiä. Michigan on lisäksi yksi tärkeistä osavaltioista ensi vuoden presidentinvaaleissa.
Toisaalta Valkoinen talo kantaa huolta oman autoteollisuuden kilpailukyvystä sähköistymisen edetessä. Siitä osoituksena ovat merkittävät siirtymää edistävät taloudelliset tukiaiset ja kannustimet.
Haasteena on sähköautotuotannon kannalta välttämättömien raaka-aineiden ja kemikaalien riittävän saannin turvaaminen. Yhdysvallat ei ole tällä saralla omavarainen, ja toisaalta Kiinan asema on poikkeuksellisen vahva.
Litium on yksi keskeinen raaka-aine. Konsulttitalo Boston Consulting GroupinBrian Collie totesi automessuilla aihetta käsittelevässä keskustelussa, että parhaassakin tapauksessa Yhdysvallat voisi tuottaa omavaraisesti akkuteollisuuden tarvitsemasta litiumista noin 50 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Se edellyttää valtavia vähintään kymmenien miljardien investointeja litiumin tuotantoon ja kannustaa myös kehittämään kokonaan uudenlaista akkuteknologiaa, jossa Yhdysvallat voisi olla koko tuotantoketjussa nykyistä omavaraisempi.
Intoilija. Kirjailija Malcolm Gladwell paljasti automessuilla omistavansa viisi autoa, tallista löytyy muun muassa kaksi Cadillacia.
Luottamus teknologisten haasteiden voittamiseen on Yhdysvalloissa kuitenkin kova, kuten kirjailija Gladwell painottaa. Hänen mukaansa teknisiä esteitä korostetaan usein liiaksi, ja samalla ihmislähtöisiä haasteita vähätellään.
”Riittävän ja osaavan työvoiman turvaaminen autoteollisuudessa on iso kysymys, joka edellyttää liittovaltiotasolla panostusta koulutukseen ja maahanmuuttopolitiikkaan”, Gladwell tiivisti messujen puheenvuorossaan.
Tämä linkittyy keskeisesti käynnissä olevaan työtaisteluun. Vaakakupissa painaa työntekijöiden oikeudenmukainen palkkaus, joka on alan tulevaisuuden kannalta keskeistä. Toisella puolella ovat edessä olevat valtavat investoinnit, joita tarvitaan turvaamaan Yhdysvaltain autoteollisuuden kilpailukykyä globaalisti. Sen vuoksi työtaistelu voi venyä.
Jos työntekijät lakkoilevat kuukausia ja lopulta kuitenkin hyväksyvät sopimuksen, joka on lähellä autojättien antamaa tarjousta, tapaus tarjoaa palkansaajaliitoille varoittavan esimerkin lakkokassojen kuluttamisesta ilman selvää hyötyä.
Mikäli työntekijät taas onnistuvat saamaan lakon kautta vielä selvästi tarjottua sopimusta paremmat ehdot ja palkankorotukset, työtaistelu voi rohkaista ammattiliittoja useilla muillakin aloilla vaatimaan lakkojen uhalla roimia palkankorotuksia.
Ilmapiiri Yhdysvalloissa suosii työntekijöitä kiistassa. Ammattiliittojen kannatus on noussut kyselyjen mukaan vuoden 2009 historiallisen alhaiselta tasolta. Morning Consultin ennen ulosmarsseja tehdyn kyselyn mukaan kaksi kolmesta kannattivat työntekijöiden lakkoaikeita.
Ei ole siten kovinkaan yllättävää, että Donald Trump ilmoitti maanantaina matkaavansa ensi viikolla Detroitiin tapaamaan työläisiä. Syyskuun 27. päivälle suunniteltu tilaisuus osuu sopivasti päällekkäin republikaanien ehdokaskisan Kaliforniassa järjestettävän toisen väittelyn kanssa.
